Person:Reino Ignatius (2)

geni:about_me IGNATIUS, Reino Ilmari, dipl.ins., tekn. apul.joht., Vaasa. * Tyrväntö 2. 3. 13. Vanh.: fil.maist. Gustaf Selim I. ja Elma Eklund. Puol. v:sta 39 Lea Toini Johanna Jännes. — Yliopp. Hels. suom. yhteisk. 32. Dipl.ins. Suom. Tekn. kor¬keak. kem.os. 37. — Anal. kem. assist. Tekn. korkeak. 37, T:mi M. Havulinnan (nyk. Havulinna Oy:n) kemisti 38—39, Suomen So-keri Oy:n Vaasan teht. kemisti 39, käyttöins. 43, tekn. apul.joht. v:sta 46. — Vaasantekn. koulun kem. tuntiopett. 44, pikakoulutustoiminnan Vaasan paik.pääll. 44—46. — Vaasan Tekn. seuran puh.joht. v:sta 43, Vaasan ammattioppilait. johtok. puh.joht. v: sta 44, Vaasan rak.toimik. puh.joht. v:sta 46. •— STS:n (35), Suom. Kemistien seuran, Vaasan teknikkojen seuran, Työntutkijain killan y.m. jäsen. — Vm. 2, Mm. 39—40, Vss Am 1. — Erikoisharr.: retkeily, vesi-urheilu, puutarhanhoito, laulu.

1. ↑ geni:event_description Helsingin Sanomat 29.4.2001:
   
   Kemisti palveli 40 vuotta vaasalaista sokeritehdasta
   
   Mittavan päivätyön sokeriteollisuudessa tehnyt diplomi-insinööri Reino Ignatius kuoli pitkään sairastettuaan Helsingissä 5. huhtikuuta 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt Tyrvännössä 2. maaliskuuta 1913.
   
   Ignatius tuli ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta 1932 ja valmistui kemisti-insinööriksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1938.
   
   Elämäntyönsä Reino Ignatius teki Vaasassa, jonne hän muutti 1939. Sitä ennen hän oli Oy Havulinnan palveluksessa ja assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa.
   
   Vaasan Vaskiluotoon oli 1899 valmistunut sokerinpuhdistamo, joka Suomen sokeriteollisuuden fuusiossa 1918 oli liittynyt Suomen Sokeri Oy:hyn. Tätä tehdasta Reino Ignatius palveli eläkkeelle jäämiseensä asti, lähes 40 vuotta.
   
   Hän oli ensin tehtaan kemistinä, sitten käyttöinsinöörinä ja teknillisenä apulaisjohtajana kunnes hän vuodesta 1951 toimi teknillisenä ja paikallisjohtajana 26 vuotta.
   
   Reino Ignatiuksen johtaja-aikana - erityisesti 1950-1960-lukujen taitteessa - Vaasan siihen asti melko pieni sokerinpuhdistamo kävi läpi täydellisen uudistus- ja laajennusprosessin.
   
   Vain valkeata sokeria raaka-aineenaan käyttänyt keko- ja palasokeritehdas laajennettiin täydelliseksi ruskeaa ruokoraakasokeria jalostavaksi sokerinpuhdistamoksi. Suomen viimeinen toppasokerierä valmistui Vaasassa 1957.
   
   Muutokset toteutettiin paljolti niin, että tehdastyöskentely jatkui koko ajan. Henkilöstölle se tiesi kovia paineita. lgatiuksen johdolla tehdas kuitenkin selvisi esimerkillisesti.
   
   Sellaisena tehdas sitten toimi sokeriteollisuutemme seuraavaan rakennemuutokseen asti, jonka yhteydessä sokerinjalostus Vaasassa päättyi. Ignatius oli tuolloin jo eläkkeellä.
   
   Reino Ignatiuksen työ tehtaan hyväksi näkyi erityisesti tehdasympäristön kehittämisessä ja säilyttämisessä.
   
   Hän oli aidosti kiinnostunut teollisuusympäristön kysymyksistä, ja onnistui Vaskiluodossa säilyttämään tehtaan idyllisen puutalovaltaisen asuinalueen. Perustellusti on Vaskiluodossa entisen tehtaanjohtajan asunnon eteen pystytetty tästä panoksesta kertova muistolaatta.
   
   Reino Ignatiuksen taitoja ja avointa kiinnostusta yhteiskunnan kehittämiseen käytettiin laajemminkin hyväksi. Niinpä hän oli muun muassa sodan jälkeisen pikakoulutustoiminnan paikallispäällikkönä ja hoiti monia järjestöllisiä luottamustehtäviä.
   
   Heikki Hongisto
   
   Ilkka Raatikainen
   
   
   Tekniikan tohtori, dosentti Heikki Hongisto on Reino Ignatiuksen pitkäaikainen työtoveri Suomen Sokeri Oy:ssä, diplomi-insinööri Ilkka Raatikainen Vaasan teknillisen seuran puheenjohtaja.